Kovin on suuri kynnys tähän ryhtyä. En minä aio mitään taikoja tässä tehdäkään. Ehkäpä loitsu on loitsu sillä voimalla, jonka sanojen merkityksellisyys joskus lukijassa nostattaa? Siis ei mustaa magiaa vaan painavaa tarinaa.

Ulkona on tuhnuista tuhnuin, on vaikea löytää tuosta juuri iloa tai välkettä. Kun jokin aika sitten ensi kerran tätä blogia ja ekaa kirjoitustani ajattelin, tuli eteeni puun oksalle harakka. Siinä aikansa siirtyeli ja itseään nokkaili, sitten hävisi näkökentästäni. En saanut alkaneeksi tähän kirjoittamiseen. No hetken päästä se lensi ikkunaani kiinni, ei päistikkaa törmäten, vaan alhaalta maasta ylös ikkunani alareunaan nousten ja siinä hetken räpistellen. No mitähän tämä on? Onko sillä asiaa miun loitsuuni? Vai tuliko vain muistuttamaan, että tee nyt likka työsi!

Yritän pitää pelkoa ja hermostumista poissa. Huomenna on kova päivä, vaikea palaveri ja paljon tunnetta. Siitä jatkan suoraan kolmeksi päiväksi Tampereelle koulutukseen, jossa minun (pöljä kun olen itseni tähän liemeen saattanut!) on määrä kertoa omasta trauma-casestani. Toisaalta nuo kolme päivää ovat myös mieheni ja minun ensimmäinen loma ilman lapsia, mieheni tulee ylihuomenna perässä sinne Manseen. Joten pelkoon liittyy myös odotusta ja jännitystä.

Nyt todella kaipaan loitsuvoimaa, jolla tästä tuhnusta ja hermostuksesta löydän tyvenen, rauhan ja sietokyvyn. Jollain ihmeen tavalla lapset ovat nyt todella rauhallisia. Edes esikkomme tulisielu ei huuda eikä raivoa, vaikka koneissaan teknisiä ongelmia kuulemma onkin. Keskilapset leikkivät ja kuopus nukkuu mieheni kanssa päikkäreitä. Tosikko (siis toinen lapsi) on kaverillaan. Tämä on minulle tilaisuus, tila ja mahdollisuus löytää se mitä löydettävissä on.

Ei tule mieleeni mitään. Loitsu vie mielessäni assosiaationa tuleen, kiveen, kallioon. Ei auta, ei johda minnekään. No mutta, miten minä näen huppukaapuisen aisarin nyt ihan balettiaskelin sipsuttavan? Käsi ojossa kuin tarjotinta kantaisi. Johan nyt liquid lepattaa. Tämä on nyt todellista intuition virtaa, ei järjen häivää. Miksi sipsutta varpaillaan? Onko tässä jotain niin keveää? Ota keveästi, kulje kepeästi, ilo löytyy vaikka balleriina-aisarista. No onhan se nyt hupaisaa, kaikessa arvokkuudessaan.

Siinähän se loitsu sitten kai tuli. Tuhnun läpi kepeästi pim pam pom.